HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi — kertaus yo-kokeeseen

Mitä sensori odottaa tästä moduulista

Tämä moduuli kysyy yhtä asiaa monessa muodossa: miten Ruotsin itäisestä valtakunnanosasta tuli Suomi. Sensori odottaa, että osaat rakentaa pitkän linjan jatkuvuuden: Ruotsin ajan hallinto, laki ja kirkko → autonomian ajan omat valtiolliset rakenteet → kansallinen identiteetti → itsenäisyys 1917. Kysymys ei ole siitä, että itsenäisyys olisi ollut väistämätön päätepiste, vaan siitä, että jokainen vaihe loi edellytykset seuraavalle. Toinen odotus on arjen ja yhteiskunnan näkyminen: säätyjen asema, talonpojan elämä, maanomistus, nälkävuodet ja teollistuminen kuuluvat vastaukseen yhtä lailla kuin rauhat ja hallitsijat. Kolmas on lähdekritiikki: 1800-luvun kansallinen historiankirjoitus rakensi kansakuntaa, joten sen tulkinnat on osattava tunnistaa oman aikansa tuotteiksi.

Ydinkäsitteet

• Valtakunnanosa — Suomi ei ollut Ruotsin siirtomaa vaan osa valtakuntaa: samat lait, sama kirkko, edustus valtiopäivillä.
• Sääty-yhteiskunta — aateli, papisto, porvaristo ja talonpojat; talonpoikien oma sääty valtiopäivillä oli eurooppalaisittain poikkeuksellista.
• Autonomia — Suomen asema Venäjän yhteydessä 1809–1917: omat lait, oma senaatti, oma hallinto ja vuodesta 1860 oma raha, mutta ei omaa ulkopolitiikkaa.
• Fennomania ja svekomania — kiista siitä, kummasta kielestä tulee kansakunnan kieli.
• Kansallinen herääminen — kielen, kansanrunouden ja historian avulla rakennettu käsitys suomalaisista omana kansana.
• Sortokaudet ja venäläistäminen — autonomian kaventaminen 1899 alkaen; synnytti sekä myöntyvyys- että perustuslaillisen linjan ja lopulta aktiivisen vastarinnan.