YH4 Lakitieto — kertaus yo-kokeeseen

Mitä sensori odottaa tästä moduulista

Lakitieto on yhteiskuntaopin täsmällisin moduuli: tehtävä on usein oikeustapaus, johon on sovellettava oikeaa lakia ja pääteltävä lopputulos perusteluineen. Pelkkä oikeudenmukaisuuden pohdinta ei riitä — sensori odottaa, että nimeät sovellettavan lain, kerrot sen säännön sisällön ja johdat siitä ratkaisun tapauksen tosiseikkoihin. Hyvässä vastauksessa näkyy juridinen päättelyketju: mikä laki → mikä sääntö → miten se soveltuu tähän tapaukseen → mikä lopputulos ja mitkä oikeuskeinot. Lain nimen mainitseminen oikein (kuluttajansuojalaki, työsopimuslaki, perintökaari, rikoslaki) on suoraa näyttöä; pykälänumeroa ei tarvitse muistaa, mutta säännön sisältö on osattava.

Oikeusjärjestyksen rakenne

• Yksityisoikeus sääntelee yksityisten välisiä suhteita: sopimusoikeus, kuluttajansuoja, työoikeus, perhe- ja perintöoikeus, vahingonkorvausoikeus.
• Julkisoikeus sääntelee suhdetta julkiseen valtaan: valtiosääntöoikeus, hallinto-oikeus, rikosoikeus, prosessioikeus, vero-oikeus.
• Oikeuslähteet järjestyksessä: perustuslaki ja muu lainsäädäntö, asetukset ja viranomaisnormit, EU-oikeus omalla alallaan, tuomioistuinten ennakkopäätökset (KKO ja KHO), lain esityöt (hallituksen esitykset) ja oikeuskirjallisuus tulkinta-apuna.
• Pakottava vs. tahdonvaltainen oikeus — tahdonvaltaisesta säännöksestä osapuolet voivat sopia toisin; pakottavasta eivät. Kuluttajansuojalaki ja työsopimuslaki ovat pakottavia heikomman osapuolen hyväksi: ehto, joka heikentää kuluttajan tai työntekijän lakisääteisiä oikeuksia, on mitätön.
• Lex superior, lex specialis, lex posterior — ylempi laki syrjäyttää alemman, erityislaki yleislain, myöhempi laki aikaisemman.